Apollon yhteistyö Bioleumin kanssa

Mistä yhteistyössä on kyse?

Nykyään suuret määrät paperiteollisuuden sivutuotteita ohjataan polttoon, mutta Lundin yliopiston tutkimus osoittaa, että materiaaleja voitaisiin hyödyntää huomattavasti fiksummalla tavalla.

Paperin valmistuksessa syntyy tummaa jäännösnestettä, niin kutsuttu ”kraft black liquoria”, joka sisältää muun muassa puuperäistä ligniiniä. Ligniinin talteenoton avulla tehtaat voivat sekä vähentää energiavaltaisten prosessiensa kuormitusta että samalla luoda uusia, ilmastoystävällisiä arvoketjuja.

Tutkimus osoittaa, että ligniini voidaan erottaa ja tiivistää esimerkiksi happosaostuksen ja membraanisuodatuksen kaltaisten tekniikoiden avulla, minkä jälkeen sitä voidaan käyttää muun muassa biopolttoaineiden ja biopohjaisten kemikaalien valmistukseen.

Yhteistyö Bioleumin kanssa perustuu tutkimukseen ja innovaatioihin, joissa puun luonnollista ainesosaa ligniiniä hyödynnetään bioöljyn (Lignol®) valmistuksessa. Bioöljyä voidaan jalostaa muun muassa lentopolttoaineeksi käyttäen raaka-aineena metsäteollisuuden sivuvirroista saatavaa ligniiniä. Tämä tarkoittaa, että

• olemassa olevia jalostamoja voidaan käyttää ilman suuria uudelleenrakennuksia

• Metsäteollisuuden jäännöstuotteet saavat uuden elämän

• voimme luoda ilmastoystävällisempiä arvoketjuja

Yhteistyössä tutkitaan mahdollisuuksia kehittää tulevaisuudessa lentopolttoainetta, jonka raaka-aineena hyödynnetään ligniiniä.

Apollo vahvistaa Bioleumin työtä strategisella neuvonnalla, toimialaosaamisella sekä tarjoamalla pääsyn pohjoismaiseen matkailualan verkostoomme. Avaamalla oikeita ovia, rakentamalla uusia kumppanuuksia ja hyödyntämällä viestinnällistä tavoittavuuttamme haluamme nopeuttaa tutkimustulosten etenemistä käytännön polttoaineratkaisuiksi, jotka hyödyntävät ligniiniä ja muita sivuvirtoja raaka-aineinaan.

Lundin yliopiston tutkimus tukee menetelmää

Lundin yliopiston tutkimus vahvistaa ligniinin talteenoton potentiaalia sivuvirroista, kuten “kraft-black liquorista”. Täydentävässä tutkimuksessa on selvitetty muun muassa, miten neste käyttäytyy suodatuksen aikana ja miten eri komponentit, kuten ligniini ja hemiselluloosa, reagoivat prosessissa.

Tulokset osoittavat, miten esimerkiksi lämpötila ja valittu suodatusmenetelmä vaikuttavat prosessin tehokkuuteen sekä siihen, kuinka ligniini voidaan erottaa mahdollisimman tehokkaasti. Tämä osaaminen on avainasemassa kehitettäessä uusia polttoaineratkaisuja, jotka hyödyntävät ligniiniä ja muita sivuvirtoja raaka-aineinaan.

Bioleumin teknologia perustuu samaan periaatteeseen: ligniinin ja vapaiden rasvahappojen talteenottoon ja niiden muuntamiseen Lignol®-bioöljyksi, jota voidaan jatkojalostaa biobensiiniksi, biodieseliksi ja ligniinipohjaiseksi lentopolttoaineeksi. Tämä tarkoittaa, että olemassa olevat jalostamot voivat tuottaa vaihtoehtoja ilman, että niiden tarvitsee muuttaa laitoksiaan – mikä on tärkeä edellytys nopeaan toimintaan.

Biopolttoaineet ovat myös keskeinen osa-alue fossiilittoman ajoneuvokannan saavuttamisessa. Vaikka sähkö- ja kaasuajoneuvojen määrä kasvaa, kestää vielä monia vuosia ennen kuin kaikilla on mahdollisuus vaihtaa niihin. Tässä Lignol® ja muut ligniinipohjaiset ratkaisut täyttävät tärkeän aukon.

Yhteistyö Bioleumin (entinen RenFuel) kanssa

Kestävän lentopolttoaineen kehittäminen on tärkeämpää kuin koskaan. Viime vuosien globaalit haasteet ovat selvästi osoittaneet, kuinka haavoittuvainen ala ilmailu on, kun polttoaine ja raaka-aineet ovat riippuvaisia muutamasta alueesta. Tästä syystä paikallisiin raaka-ainevirtoihin ja jätekomponentteihin perustuvien vaihtoehtojen tarve on kasvanut merkittävästi.

Yhteistyössä Bioleumin ja muiden kumppaneiden kanssa otamme edelleen tärkeitä askeleita seuraavan sukupolven lentopolttoaineen kehittämisessä. Polttoaine tulee perustumaan metsäteollisuuden sivutuotteisiin.

Tärkeä virstanpylväs on jo saavutettu ensimmäisten Lignol®-pohjaisten polttoainenäytteiden tuotannon ja analysoinnin myötä. Ne on nyt lähetetty testaukseen ja arviointiin kansainväliselle CESTAP-konsortiolle, jotta voidaan varmistaa, että ne täyttävät lentoteollisuuden korkeat vaatimukset.

Samalla on edistytty myös polttoaineen uusiutuvan sisällön osuuden kasvattamisessa. Optimoimalla tuotantoprosessia biogeenisten komponenttien osuus lentopolttoaineessa on kasvanut.

Työ jatkuu nyt raaka-aineen käsittelyn edelleen kehittämiseksi sekä polttoaineen fossiilittoman osuuden kasvattamiseksi. Tavoitteena on tehdä tuotannosta tehokkaampaa, suurtuotantoon sopivaa ja kestävämpää.

Pitkän aikavälin tavoite on edelleen selvä: mahdollistaa kestävän lentopolttoaineen tuotanto olemassa olevilla jalostamoilla ja siten edistää ilmailun vihreää siirtymää.

Yhteistyö tutkimuksen, teollisuuden ja matkailualan välillä on tärkeä osa ratkaisua, jossa metsäteollisuuden sivuvirrat voivat tulevaisuudessa muodostaa keskeisen osan kestävämpiä matkustusratkaisuja.

Viimeisin tilannepäivitys on kesäkuulta 2026.